Järjestäytyminen on työntekijän turva
Perinteisesti suomalaisten järjestäytymisaste on ollut verrattain korkea. Tänä päivänäkin yhä noin 75% työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon. Ennen ei ollut tavatonta, että 100% kuului liittoon. Tällöin saatettiin yhteisrintamassa jopa kieltäytyä työskentelemästä järjestäytymättömien työntekijöiden kanssa, heidät savustettiin tai ”istuttiin ulos”. Ei siedetty vapaamatkustajia, joille liittoon kuuluvat jäsenmaksuillaan mahdollistivat työehtosopimusneuvottelut, palkankorotukset, työsuhdeturvan ja työelämän laadun edistämisen.
Suomessa vallitsee ammatillinen järjestäytymisoikeus ja -vapaus, eikä menneeseen ole paluuta. Silti meidän kaikkien työn orjien on syytä havahtua huomaamaan muuttunut ja jatkuvasti muuttuva työmarkkina- ja yhteiskunnallinen tilanne. Business-ajattelu ja taloudellinen voitontavoittelu valtaavat alaa sosiaali- ja terveyspalveluja myöten, ja työnantajataho pyrkii aktiivisesti lisäämään paikallista sopimista – romuttamaan jopa koko sopimusjärjestelmän. Kun hyökyaaltoon lisää vielä viime aikojen räikeät palkanalennusvaateet sekä tulevan sote- ja maakuntamullistuksen – työntekijäparka on isojen tyrskyjen armoilla. Tässä historiallisessa murrosvaiheessa olisi nähtävä järjestäytyneen joukkovoiman merkitys työntekijän etuja ja työpaikkoja puolustettaessa.
Paikallista sopimista lisättäessä ja työnantajan työkaluarsenaalia vahvistettaessa myös luottamusmiehen neuvotteluasemaa kohennettiin uusissa työehtosopimuksissa. Työpaikoilla on kuitenkin ymmärrettävä, että luottamusmies edustaa vain jäsenistöä, oli kyse sitten esim. paikallisesta sopimisesta tai YT-neuvotteluista – yleisestä työsuhdeneuvonnasta ja edunvalvonnasta puhumattakaan. Järjestäytymättömät jäävät yksin. Paikallisen edunvalvonnan kannalta on tärkeää kuulua paitsi oikeaan liittoon myös oikeaan yhdistykseen. Esimerkiksi Tampereen Kaupunkilähetyksessä edunvalvonta on yli palvelusektorien järjestäytynyt JHL 820 yhdistyksen alle.
Keskustelkaa järjestäytymisestä ja edunvalvonnasta työpaikoilla!
Kertokaa järjestäytymättömille työntekijöille, että heidän etuaan ei työpaikalla valvo kukaan. Kertokaa myös, että liittoon liittyminen, liiton tai yhdistyksen vaihto on helppoa. Jos työpaikalla ei ole luottamusmiestä, se on syytä valita. Useimmilla työpaikoilla uusi luottamusmieskausi alkaa ensi vuoden alusta, ja valinnat ovat loppuvuonna. Kaikessa luottamusmiesten valintaan, liittoon tai yhdistykseen liittymiseen kuuluvissa asioissa voitte aina kysyä apua ja neuvoa meiltä – omasta ammattiyhdistyksestä JHL 820.
Matti Härkönen
Puheenjohtaja
Pirkanmaan erityisalojen yhdistys JHL ry 820
Pirkanmaan erityisalojen yhdistys JHL ry 820
Yhdistyksemme on mukana aktiivisesti JHL:n toiminnassa. Hallituksen jäsenet osallistuvat innokkaasti JHL:n sekä yhdistyksemme toimintaan. Yhdistys kuuluu SAK:n Tampereen Paikallisjärjestö ry:een.
Tavoitteet ja tehtävät
Yhdistyksemme tavoitteena on ollut luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen koulutukseen motivointi ja tukeminen. Edunvalvontapuolella olemme tehneet aloitteita JHL:n edustajistolle ja paneutuneet talokohtaisiin ajankohtaisiin ongelmiin. Edunvalvontaan liittyvien tehtävien lisäksi virkistys- ja vapaa-ajan toiminta on monipuolista ja jäsenistön toiveiden ehdoilla tapahtuvaa. Lisäksi jäsenmäärän kasvattamisen eteen on tehty paljon työtä. Järjestäytymättömät työntekijät ovatkin tervetulleita mukaan toimintaan. Yhdistyksessämme on lähes 600 jäsentä.
Yhdistyksemme on mukana JHL:n toiminnassa
Yhdistyksemme osallistuu innokkaasti JHL:n aluetoimintaan. Hallituksen jäsenet osallistuvat JHL:n sekä yhdistyksemme toimintaan.
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on
Suomen suurin ammattiliitto
Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL on hyvinvoinnin ammattilaisia ja opiskelijoita yhdistävä ammattiliitto kunnissa, valtiolla ja yksityisissä hyvinvointipalveluissa.
JHL – ammattina hyvinvointi.
Tervetuloa mukaan yhdistyksemme toimintaan
Jos et ole vielä yhdistyksemme jäsen, niin voit liittyä JHL:n nettisivuilla tai luottamusmiehesi avustuksella.